TUULISEINÄMÄ

30pe 01 2015 Puerto de Mogániin

Tammikuun viimeinen viikko meni hankkiessa spanjankielen oppikirjoja. Tosin vielä en ostanut Fantastico 3, kun on kakkonen vielä käymättä. No tietenkin jatkoryhmässä alettiin kerrata juuri tuota kirjaa. En kuitenkaan voi osallistua kaikille tunneille, niin maksan vain käymistäni kerroista. Torstaiset tunnit osuvat Suomikerholla juuri miesten sauna vuoron aikaan, kova pitää kielen oppimishalun olla, kun ohittaa saunomismahdollisuuden. Tälle viikolle mahtuivat myös pitkä, sunnuntaisen Maratonin innoittama, todellinen kävelylenkki ja teeveestä seurattuna huippufutismatsi Real Madrid vastaan FC Barcelona, jonka Barça voitti 3-2 ja pudotti toisen ennakkosuosikin ulos Espanjan Cupista.

Suomikerholla kohtasin myös kotkalaisen moottorivenepariskunnan, Säteen ja Markun ja sovimme, että he lähtevät kanssani purjehtimaan Las Palmasista Puerto de Mogániin. Kävin heidän kanssaan keskiviikkona San Fernandon markkinoilla. Onneksi käteeni ei tarttunut mitään kamaa. pariskunta kysyi joskos tietäisin jonkun hyvän ruokapaikan täälläpäin saarta. Suosittelin Pueblo Mogánissa oleavaa Acayomia ja Puerto Ricon intialaisravintolaa. Menimme Taj Mahaliin ja söimme tosi surkean Kallen päivän lounaan, kuin hampurilaispaikan päivämenusta. Halpaa oli, muttei maistunut millekään. Tätä intialaisravintolaa voi suositella vain iltaruokailuun. Tutustuimme Immigrantiin palattuamme Las Palmasiin. Markku ja Säde olivat ihastuksissaan saamastaan seilauskokemuksesta. Tämä Gran Canarian saaren itäpuolitse seilaus piti sisällään kaiken mahdollisen, aamulla pientä tihkusadetta ja heikkoa tuulta, myötäinen tuuli yltyi sopivaksi 7 -9 m/s, tosin etuseili oli ison katveessa, joten rullasimme sen sisään. Kymmenen delfiinin parvi kävi näyttämässä taitojaan veneemme ympärillä. Lentokentän jälkeen tuuli yltyi yli kymmeneen metriin ja Immigrant kiihtyi samaan solmuissa. Hetken kuluttua puuskatuuli kiihdytyskaistalla nousi 14 m/s ja hetkellisesti 18 m/s ja Immigrant rynnisti 11,5 solmun vauhdilla. Olin varoittanut Markkua ja Sädettä seinästä, jonka kohtaamme Faron jälkeen. Nyt tämä tuulen muutospaikka oli jo ennen Faroa, hetken täydellisen pläkän vallitessa ajoimme moottorilla ja kohta krysimme vastatuuleen. Tämän ymmärtää, jos piirtää ympyrän ja siihen ylhäältä tulevan tuulen. Saaren, siis tämän ympyrän alapuolella molemmin puolin tulevat tuulet yhtyvät ja hetkeksi imaisevat alapuolelle tyhjiön ja kun lähdet nousemaan toista puolta ylös ole vastaisessa ilmavirtauksessa. Gran Canarian saari on melkein ympyrän muotoinen.

Käännyttyämme saaren eteläkärjen jälkeen kohti Puerto de Mogánia näkyi Teneriffan Teide komeasti, keli on todella selkeä ja ilma lämpeni huomattavasti. Nyt selkeällä kryssillä Markku pääsi ottamaan tuntumaan purjeveneen ja ennenkaikkea herkkäliikkeisen Immigrantin ohjailuun. Huutelin Marina Puerto Mogánia ja muistutin varauksesta. María Teressa oli hoitanut minulle hyvän paikan ensimmäisessä ponttonilaiturissa (paikka nron 128). Markku ja Tiia Rheyansa kannella katselivat kummissaan hellevaateet yllä meidän täyttä purjehdusvarustustamme. Marinero näytti meille paikan ja tein tyylikkään peruutuksen laituriin. Tarjosin Säteen ja Markun ensiseilauksen kunniaksi skumpat ja kävin varaamassa paikan kymmeneksi päiväksi. Olimme illalla nauttimassa Fragatassa hyvistä pihveistä ennen kun kotkalaisten piti palata viimeisellä bussilla Las Palmasiin. _________________________________________________________________________________ Loki:30pe 01 2015 Las Palmas 0928 - delfiinit - puuskatuuli 18 m/s, v 11,5 kn - tuuliseinämä -1700 Puerto de Mogán. Log 5961 / 45nM, Mh 2147,5/4,5 h

NAHKJAISSI TOMATIS BOISONMARJAN GERA

Tämne uus rasäft synnys lauandain 24 tammikuut herravuan 2015. Nyk käve sillaill, eten gyken kirjotta tätä pitkäll kiälell. Tidättäk, sillon go mnuull lykkä pääll Oikke hyvä rauaklysti (tämä ei ol enä piilomainontta, ko meijän giri o myytty iha loppuhu), ni mnuul tlee kotosa olo ja raumangiäl pakka päälmäiseks. Enkä muute saanus satama lähikaupast kon gaks tölkki Carlsberi, jote ei ol kysymys siitäkä, ett kirjottaisim biänes böhnäs. Olo kyll o sen galtase lennokas. Ol tua ruak mink mnää tei niim, ber…., tavattoma hyvä. Tiädän gyll, ett jokku olsiva jättän sens suuhum banemat, ko olsivak kuullu, ett siin o nahkjaissi. Toise taas maksaisivas siit melkke mitä vaan sitt, go olsivas saanup piäne maistjaise.

Koko hom läht siit liikkell, ett mnää koetan gäyttä ensmäse bungrauksem bois. Loimuhalstratu nahkjaise olivas seilan Immigrantill kauas Kokemäejoelt purkis ja oliva jääny niingo loppsuarall. Ja ny mnää ihmetle tätä kauhja virhett. Pyydä saman diä seuravi gastei tuaman gymnen gaplem burki nakkilalaissi nahkjaissi, kon dleeva seilama mnuun gans. Aloteta siitt, ett riitäv määr valkosipuli pehmitetä hyväs öljys. Sitt aukasta se Nahkjaispurk, meina, ett sillaill on durvallisemp lämmittä stää.

Seoravaks lisätä tomatkuutio. Lämmitetän goko ajan biänell kaasull ja ko hämmennetä varota rikkomast niitte nakkilaliste muatto.

Mnää muute luule, ett nahkjaise ovap parast mitä Kokemäejoki o andan mnuull. Lisäsi viäll maistelles ens liikkaki chilitökötti, mitä mnää osti uudevuade ruakkaha ja taito stää sitt hunajall ja boisonmarjall. Suala ol riittäväst niis nahkjaisis.

Mnuull ol pastavesi koko aja lämpimän ja ko mnää jäti nakkilaise piänell liäkill pamppanduma, ni en löytänykkä enä mittä pasta-aineksi. Hyvi mnää ole valmistan runssan gymnengunt kilo erilaissi makaronei ja spaghetei reisu aikan.

No ei mittä hättä, mnää heiti venda ja muuti ruaklaji nime pastast NahkjaisWasaPorilaiseks. Tämä jälkke mnää käytän däst myyntinime NWS. Osti muute sattumalt eile näkleippä. Siit täytyki tehd joku mainoslause, mikä lähte ajatuksest, ett Näkleivä välis nakkilaissi nahkjaissi. Ans katto kui mnuu nyk käy tleevak Ari ja Eki mnuu sapuskoihi, vai tuavak oma tulles. Saata eppäill, et ainakin doine heist voi ol vähä ruakrajotteine. Norall ja Helmill mnää en suut tätä tarjotakka. ___________________________________________________________________________________

Jälkkirjotus: Tänäpe sunnuntain mnää lämmiti nakklalaise nahkjaise (NCB) alkperäse ajatukse mukasest spagheti lisseks. Oi taivas, ett kyll ol hyvä; aldente pasta anto suutunduma, seuravaks tlii nahkjaise yllättävä voim, sitt seuraks silmä avava chili, mutt viimseks suuhu jäi hyväilevä vähä makja boisonmari. Freistast, niin dlees yllättymä makuyhdistelmist. Huamaks muute, ett mnuull o oikken dätä ruakka varte varat talrik, mikä näyttä misäp päi Nakkla o.

BÖÖRDZEEN

23pe 01 2015 Linja-autolla etelään

Olen ollut maltillinen ja odottanut kelejä seilatakseni PuertoMogániin hakeakseni sinne toimitetun joululahjan. Nyt minulle tuli muutenkin asiaa sinnepäin ja niin päätin hypätä linja-autoon ja ajaa saaren toiselle puolelle. Gran Canarian saari on periaatteessa pyöreä ja Las Palmas ja Mogán sijaitsevat täsmällisesti kehän vastakkaisilla puolilla. Lähtöäni on myös viivästyttänyt aloittamani espanjankielen jatko-opiskelu. Siitä vaan ei näytä tulevan mitään, sillä valittu kirja oli aivan liian vaikea kaikille, jopa opettajalle. Tässä keskusteluryhmässä olen muutenkin niin alatasoa, että pitänee täällä jatkaa omatoimista pänttäämistä ja perehtyä kielioppiin. Ilokseni satamatoimiston María Teressa löysi pakettini ja sen avatessani minua odotti täydellinen yllätys. Halmeen siskokset olivat löytäneet pienen karttapallon, jollaista on etsinyt tiiviisti. Nyt minulla on erikseen kynänteroitin ja maailmankartta pallolla.

Yllätyksiä tuli lisää, kun avasin paketin, joka sisälsi kaksi klassikkopiirrettyä, tietenkin Kippari-Kallesta. Harmi, ettei minulla ollut kannettavaa mukanani, jotta olisin voinut heti katsoa piirretyt, enkä vasta yöllä yhdeltä Las Palmasissa. Kaiken kukkuraksi lempikaramelliäni lakritsia löytyi piippujen muodossa. Tavattoman paljon kiitoksia tästä Kippari-Kalle lahjasta, osuitte suoraan sydämeeni. Lahjaani kuvatessa havaitsin minua tarkkailtavan ja ymmärsin Cherbourgista ja Guernseystä tutun suomalasipariskunnan , Tiian ja Markun, ihmettelevän toimiani. Heidän veneellään sitten taittui aikaa tapahtumia kerratessa.

Viimein irtauduin innokkaasta jutustelusta ja ajoin linjurilla Puerto Ricoon ja taksilla hotellille, missä Lintusia oli kolmessa polvessa. Juttua riitti, niin Rauman tapahtumista, Josesta, kuin Utin pitkästä työ- ja varsinkin purjemaakariurastaan. Intouduin hehkuttamaan otsikon tarinalla, joka oli meille kaikille tuttu, nauroimme katketaksemme. Nimittäin Saarikon Ilu oli Tanskassa varttitonnareiden MM-kisoissa MP 25 purrellaan. ( Veneen ja purjeiden suunnittelijana oli raumalainen Matti Pulli). Illalla päiväkisan jälkeen oli tullut puhe purjeista. Muilla oli melko tuttuja kansainvälisiä purjemerkkejä seileissään. Kun Ilulta oli kysytty näitä eksoottisia purjeita, joissa merkkinä on pienen linnun siluettikuva (Lintunen). Vastasi Ilu suureleisesti, niin kuin vain hän osaa, Böördzeen. Suut olivat multa kisailijoilta jääneet auki, kun raumalaiskippari oli rientänyt hakemaan uuden oluen. Kuulin myös, että Lintusen Matti oli ollut hakemassa Ilun kanssa Immigranttia Pietarsaaresta Raumalle lokakuussa 1987. Maailma on todellakin pieni. Matti lupasi toimittaa tuosta seilauksesta pari kuvaa minulle (tämä muistutuksena hänelle). Kiitos Lintusille illallisesta Ulvovassa Myllärissä. Tapaaminen oli todella hauska, eikä hetkenkään hiljaisuutta ollut. Kolmen tunnin automatkalla Las Palmasiin vahvistui päätökseni seilata saareen eteläosaan lämpimään, jossa sateet eivät vaivaa päivittäin ja lämpötila on kolmisen astetta korkeampi.

LÖYTÄMISEN RIEMU

20ti 01 2015 Las Palmas G.C

Ostin kesäkuun alussa Immigrantin peräpeiliin FINLANDIA tekstin, kun Suomen lippu alkaa olla tuntematon jo Itämeren eteläosassa. Ensimmäinen on edelleenkin jossakin, mutta marraskuussa Raumalta ostamani tarratuotteen löysin tänään, juuri sieltä minne sen olin laittanut ja jo pariin kertaan sen lehden kaikki välit hakenut. Näinkin voi löytämisestä riemuita. Ei se hukkaaminen enää harmita, sillä antaahan se jotain tekemistä näihin Kanarian talvisiin, tuulisiin päiviin.

TAMMIKUUN TOINEN VIIKKO - KÄVINKÖ AMERIIKASSA

09pe 01 2015 Tuulenpitoa Teneriffalla

Kelinpitoa Santa Cruz de Teneriffalla. Yritin saada tehtyä jotakin järjellistä Teneriffalla ja niin lähdin etsimään käyttökelpoisia kajuuttahousuja ja sellaiset löytyivät riittävän kaukaa, joten askelia kertyi.

10la 01 2015 Kävelyä keskustassa tuulen suojassa

11su 01 2015 Olin saanut huolestuneita blogiviestin Tommilta Volvon käynnistymisongelmasta ja niin päätin vaihtaa polttoainesuodattimet. Sormieni nivelrikkoisuus on estänyt minut aiemmin tekemästä tätä asennustyötä. Nyt kuitenkin päätin yrittää selviytyä siitä. Esisuodatin on aivan mahdottoman pienessä, vaikeassa paikassa. Luin ohjeen ja yritin avata pohjaruuvia, käteen pehmeä siipiruuvi ei tuntunut aukeava, sille oli riskaapelia tarjota väkevää työkalua. Koko ajan olin tietoinen siitä, että paikkaan, mihin minun olisi pitänyt saada pieni väännin mahtumaan tarvitsisin rujojen sormieni vuoksi avukseni inva-vääntimen. Jos ei käsikään mahdu sinne, saati sitten työkalu ja minä tarvitsen aputyökalun. Siinä sitä matalapaine ohimolla kasvoi. sain kuitenkin vaihdettua molemmat suodattimet, mutta sitten en päässyt avaamaan ilmastusruuvia. Pienessä moottoritilassa kaikki oli sidottu tiiviisti. Luovuin aika nopeasti työstä naarmutetuin käsivarsin. Pesin käteni ja menin sangrialle. Soitin luottomies Rapalle Raumalle ja selvitin ongelman. Hän kertoi Jaskan kysyneen numeroani ja kun kerroin Jaskan olevan tulossa tänne lopetimme kauko-ohjauksen. Ja niin ne kaikki ongelmat selvisivät, mitä nyt ilmasimme sitä minun asentamiani suodattimia liki puolituntia ja irrotimme esisuodattimen kiinnikkeistä poistettuamme sidokset. Volvo käynnistyi, mutta vieläkään ei ole varmuutta mikä oli se häiriö, suodattimet olivat täysin puhtaan ja vedettömät. Ankaran työn jälkeen johdatin Tarjan ja Jaskan tutulle PikkuPariisin kadulle syömään. 12ma 01 2015

Aamulla tuuli vielä navakasti ja niin päätimme siirtää vielä Las Palmasiin lähtöä. Ennen siirtymistä Playa de Las Americasiin Granbergit avustivat minut maston huippuun asentamaan tuulimittarin. Se kävi leikiten eilisen päivän takkuiluun verrattuna. Ja ennen kun huomasimmekaan, olimme busseilleet Teneriffana eteläkärkeen. Kävimme syömässä skandinavialaisravintolassa (Göta Kanalen) – ei pisteitä.

Hotell Parque Santiago sen sijan oli aivan mahtava. Näkymät tältä ei merinäköala-parvekkeelta olivat hienot kaikkina aikoina. Mielenkiintoisia räystäsrakenteita ja erikoista arkkitehtuuria näkyi ympärillä.

Olen käynyt kahdeksankymmentä luvun lopulla Playa de Las Americasissa ja viime vuoden toiseksi viimeisenäkin päivänä, mutten ole löytänyt sen Amerikkaa vielä ennen. Eihän tämä (Ameriikka) NuivaSaariselle tietenkään ole mieleen, mutta ihmettelen miksen ole ennen törmännyt tähän valomereen ja yltäkylläisyyteen.

13ti 01 2015 Americanos tutuksi

Olin saanut istutettua Jaskaan uuden kameran hankinnan ja vielä kun minun Jarilta ostamani (Canon SX50 HS) kertainen oli taas kasvanut kymmenellä (SX60HS) ja saimme tinkattua mukavan hinnan luotettavasta Visanti liikkeestä - tämäkin testikuva täydellä zuumilla oli tarpeeton.

Kävimme reippaasti Americasin pohjoisosassa olevassa Colonin satamassa toteamassa, että Immigrantille saattaisi löytyä täältä paikka, vaikka satamaa vartioikin ikävä KapteeniKoukku, mutta kyllä KippariKalle pinaatillaan sillekkin näytti taivaanmerkit. Taisi koukku jo pelästyä kun KK tuli hänen tielleen, sen verran Koukku oli kalpeana. Päivittäisen askelvaatimuksen jo täytyttyä menimme Jaskan kanssa vielä, jo vuodelta 1987 tuttuun Cristianoksen satamaan. Kaiken kruunasi uinti illan jo saavuttua mustuvassa altaassa. Illalla sulattelimme loistavan La Comeron maistuvia kani- ja kala-ateriaoita eksymällä suomalaistaustaiseen ravintolaan – Kippikseen. Yllättäen ruotsalaiset olivat enemmistönä ja juovuksissa. Kun aviopari tanssi, niin Kalle haki kaksimetristä uhkeaa (selkämys täysin auki, ei siis rintsik…. (, eikä siinä mitkään rintsikat olisi pidätelleet, tukiliivejä tai reppua olisin suositellut, jos londoonin kieli olisi taipunut paremmin - lady kun ei osannut espanjaa), oli ne sen verran valtai…) englantilaisnaista tanssiin. KippariKalle ei tohtinut kieltää tältä lontoottarelta mitään, ainakaan päätään pudistamalla. Hauskaa oli ainakin Tarjalla ja Jaskalla tätä farssia seuratessa. Siitä riitti pitkään juttua vielä Santiagon parvekkeella.

14ke 01 2015 Amerikasta takaisin rauhalliseen Santa Criziin

Aamulla kävimme taas katsomassa, josko tuuli antaisi meille purjehduskelin. WindGuru kertoi tuulensuunnan olevan seilaukseen mahdollinen, tiukkaa vastaista, mutta kuitenkaan ei enää idästä, aallokkokin on melko vähäinen huomenna, joten teimme lähtöpäätöksen. Kippari lähtee puoliltapäivin valmistelemaan venettä ja Tarja ja Jaska tulevat hotellihuone-esittelyn jälkeen illalla. Paatti olikin aivan pölyssä, tällä kertaa se ei ollut Sirocon tuomaa vaaleanpunaista, vaan selvää kaupunkiharmaata. Nautimme illallisen Immigrantilla ja keskityimme huomisaamuiseen lähtöön seilaukselle. 15to 01 2015 VIIMEIN SEILAUSPÄIVÄ TENERIFALTA GRAN CANARIALLE

Kippari huuteli aamupalan jälkeen mareineroa ja sai hyvänmatkantoivotukset, joten nyt on tännekin avain seuraavaa kertaa varten. Tässä lähdössä Volvon käynnistyi moitteettomasti ja niin irtauduimme 0725 (netti)laiturista. Kahdeksalta nostimme ison ylös täytenä kuuden metrin takalannetuulessa. Aallokko paiski ajoittain suolavettä sitlooraan ja niin oli pukeuduttava M-asuihin. Alkuun rullukkaa avattiin vain kolmoselle, mutta kun hetken päästä olimme pois Teneriffan tuuliputkesta ja etupurje aukeni kakkoseksi. Keskivaiheilla saarten väliä ( etäisyyttä 35 mailia) saimme rullukan kokonaan auki. Yritimme seilatessa luokitella näitä aaltoja ja päädyimme ainakin kymmeneen erilaiseen tyyppiin. Jaksa oli tyytyväinen, kun sai ajaa näin vaihtelevissa olosuhteissa, mitä nyt häntä jännitti se, miten pääsemme määränpäähän ja kiertämään La Isoletan kärjen. Lupasin hänelle tuuliennusteiden ja kokemukseni mukaan, että tuuli kääntyy kohti saarta ja niin saamme seilattua kunnon banaanin. Ja se toteutui Gran Canarian pohjoiskärjen komeiden tyrskyjen myötä.

Loki: 15to 01 2015, Santa Cruz de Tenerife 0725 / SOG 116, tuuli ENE 6-9m/s , 1530 tuuli NE 10m/s, banaanilla ohi Lan Isletan kuohuavan nokan / 1700 Marina Las Palmas, log 5916, 55 nM / Mh 2143,0 , 1,0h. Pantalan R (erre) 21.

Kiiruhdimme rantautumisrommien jälkeen syömään El Herreñoon. Valitettavasti olimme melkein ensimmäiset asiakkaat, emmekä saaneet nauttia hyvän ruoan lisäksi siitä iloisesta espanjalaisesta menosta, joka antaa tälle 200 paikkaiselle ravintolalle ainutlaatuisen tunnelman. Hotell Madridin sisätilaan oli aivan pakko tutustua, asiaankuuluvin kahvein con brandy. Ilta venähti melko pitkään Immigrantissa kokemiamme (sikses) huimia tapahtumia kerratessa.

16pe 01 2015 LAS PALMAS - CANTERAS

Lähtöpäivä on aina vaikea, mutta kun se käydään henkisesti läpi jo aamulla ja mennään kuuntelemaan Galetan ulokkeelle meren ääntä (, joka ylittää tinnitykseni) ja ihailemaan sen voimaa, niin voi taas keskittyä ruokanautintoihin.

Minulla on periaatteena, etten kulje maalla samoja katuja (calle) /teitä, mutta nyt kun olen löytänyt luottoravintoloita ja nautinnolliset annokset, niin poikkean tästä fakkiutumasta. Näin menimme Paparaziin sisälle sateensuojaan ja söimme mehukkaat risotot merenantimin.

Saatoin raumalaiset ystäväni iltapäivän neljän Armas Ferryyn taksilla sateen kehystäessä koko Las Palmasin. Yhdestä äänestä totesimme, ettemme ole kotikulmilla ennättäneet tutustua toisiimme. Tietoisia olemme olleet, mutta samassa pöydässä, saati sitten veneessä istumiseen emme ole ennen päässeet. Säätilan muutoksen odotuksineen ja kaikkineen tämä oli aivan loistavaa yhdessäoloa Tarjan ja Jaskan kanssa. Kiitokset vielä teille molemmille mukavasta viikosta. Ja varsinkin Jaskalle suurkiitokset asennusavusta ja kaikista hienoista vinkeistä.

MAKUAISTIMUKSI JA VARJOI

VUODEN 2015 ENSIMMÄINEN VIIKKO

01TO 01 2015 Vuosi siis vaihtui Santa Cruz de Teneriffalla ja kävimme Satun kanssa Uudenvuoden päivänä maailmanperintökohde La Lagunassa kehittämässä lisää nuhaisuutta. Saimme kuitenkin kovan etsinnän jälkeen syödä kahdet Churrokset, vaikka kaikki ravintolat olivatkin kiinni. (Teki mieli kirjoittaa tuo raumangiälell, siis kauhja ettimise jälkke, olis tuntun niim bali tutummalt). Mutta tässä kirjoitan pitkällä suomenkielellä, jotta minun hollantilaisetkin ystäväni, Roy ja Jeannet ja thaimaalainen Phii, saavat käännöksestä selvää. Tässä myös terveiset ja seilauskutsu heille; Hallo mijn lieve vrienden! Gunstige wind aan u voor het jaar 2015. Wanneer kom je naar hier op de Canarische eilanden varen met mij, het warme water? Zie je rond.

Vuoden alkupäivät menivät mm. seuratessa tuuliennusteita. Näytti koko ajan siltä, ettei Gran Canarialle pääse purjehtimalla, kova vastatuuli ja melkoinen aallokko.

Näin rauhoitimme itsemme ja parantelimme nuhiamme yskimisen merkeissä. Kävimme ihailemassa (?) mustana kuohuavaa merta ja lehmähaikaraa, jolla on mielenkiintoisen vihreät kengät.

Ystävämme, Kauppilat, kävivät vastavierailulla Santa Cruzissa ja kuljimme keskustan katuja ja tietenkin kävimme PikkuPariisin ravintolassa syömässä – askelia kertyi hyvin.

Kanarian saarilla on ryhdytty poraamaan öljyä tavattoman lähellä matkailulle tärkeitä rantoja. Siitä on syntynyt kiista, johon Greenpeace on puuttunut voimakkaasti. Näitä öljynporauslauttoja ei näkynyt täällä viisi vuotta sitten, kun seilailin näillä vesillä. Las Palmasin ja Santa Cruzin satamissa öljynporauslauttoja on huollossa eikä vesi niiden ympärillä ole tyydyttävää.

Vuoroin nuhaisina haimme voimia paikallista palveluista tehden voimavaroihimme nähden pitkiäkin kävelyjä, milloin oli kohteena lähikauppa ja milloin keskustan puistot, joita on huomattavasti enemmän kuin ruokakauppoja. Mielenkiintoa löytyi ravintoloiden seinistä..

ja kalusteista. Tottakai tällaisessa Artesaani ympäristössä maksaa jonkin verran enemmän annoksestaan, mutta….

näin maukasta tonnikalaa en ole milloinkaan syönyt. Ehkä seuraavalle Atlantin ylitykselle sittenkin pitää minunkin varata vieheitä mukaan. Aivan mahtavat ruoat Plaza 18toista ja ystävällinen mañana tarjoilu.

Parhaat Leivät ja leivonnaiset löytyvät lähimmältä kadulta `aivan` vierasvenesataman tuntumasta. Tässä valmistaudutaan Joulun lopetukseen sunnuntaina ennen Loppiaista. Tuulet olivat edelleen voimakkaita, joten jouduimme turvautumaan paikalliseen laspalmasin lauttaan Armakseen.

Luvatun ohjelman mukaisesti, majoittauduttuamme hotelliin, menimme Las Palmasin vanhaan kaupunkiin. Emme kuitenkaan päässeet suosikkiravintolaani Rokkabilliin ja tyydyimme onneksemme viereiseen paikalliseen KOTKA olutkuppilaan, jossa saimme mielenkiintoisen kuvan normaalista juomisesta. Tähän iltaan en ottanut kameraa mukaani, joten pardon….

Seuraava päivä oli pyhitetty lähdölle ja vanhalle kaupungille. Kuva kertokoon niitä Satun tunteita, kun kulkee ihanassa ympäristössä, mutta kuitenkin lähtö on edessä ja ammattimies ei pääse valkoisesta kypärästään (ovelasti ujutettu tämä puhtaaksivaluu tekstiin tunteiden saattelemana).

Mielestäni koko Las Palmasin parhaan ravintolaelämän voi kokea kauppahallin takana Herrañossa, missä on henkilökuntaa melkein yhtä paljon kuin asiakkaitakin. No joo, 200 istuinpaikkaa vaatii työntekijöitä ja heitä oli ilo seurata. Ilmoita nimesi (Carlos) hovimestarille ja olet jonossa. Tuo hovi tuntuu tähän ravintolaan suureelliselta. Hernneñossa koet työmaaruokalan ja hyvän (seurustelu)ruokaravintolan yhdistelmän. Oli pakko kirjata tuo seurustelu tähän, sillä siellä jossa jossakin kuulet espanjankielen voimakkaan pälpäytyksen (puhumisen). Makuaistimukset avautuivat AIVAN TÄYDELLISESTI Herreñon alkusalaatin anjovis-mansikka yhdistelmällä.

Olimme tilanneet aivan liikaa ja espanjalainen perunakatkarapumunakas jäi Churros con pescadoksen ja valkosipulirapujen varjoon. Suosittelemme varauksetta sekä ruokaa, että tilan ja äänen kokemusta.

Maanantai-iltana oli Jouluakin suurempi Fiesta meneillään Gran Canarialla. Kolme Itämaan tietäjää tuli ilmoittamaan suuresta ilosta ja koko kaupungin liikenne oli täysin uudelleen järjestelty. Bussit kulkivat rajoitettuja reittejään. Pääsimme kuitenkin hotellille ja Satu sai jättää hyväiset Canterasin rannalle, missä Teide antoi oman luonteensa näkyviin. Taksimatka lentokentälle kesti jonkin verran pidempään kuin normaalisti ja Kallen paluumatka keskustaan loppui keskustaan johtavan sillan alle, koko vanha kaupunki oli tarjoilualuetta tuhansine juhlijoineen.

Nyt on päästy jo Loppiaiseen 6.1.2015 ja minulla on kello 16 paluu Armaksella Teneriffalle veneelleni. Nukuttuani pitkään juhlan jälkeen menin tein kävelyn rantakadulla ja löysin suomalaisystäväni pelaamasta Mölkkyä Canterasin rannalta.

Keskustelimme pitkään bussista, joka veisi minut Armaksen lähtösatamaan. Päätin kuitenkin kävellä, kun oli kaunis ilma. Hetken jo mieleni täytti epäilys ratkaisustani, kun satamaa vaan riitti. Espanjalainen asemakaava- ja katusuunnittelu eivät todellakaan ota huomioon jalankulkijaa.

Päästyäni Armakselle keskityin tulevaan kuvanäyttelyyni, vai oliko se kirjaamme? Sarjaan varjoja haen ilmeytymistä.

Onneksi ensimmäisiin julkistuksiin on vielä aikaa, joten voin edelleenkin miettiä onko sarja värillinen vai MV?

Tässä lähtee terveiset ja kiitokset ystävilleni; Vesalle ja Pekalle. Palataan näkemisiin. Onneksi täällä Arehucas rommi on niin halpaa, että jaksan tämän pitkä päivityksen kirjoittaa ainakin kahden rommitotin voimalla. Luotsi muuten ei jäänyt Arehucasta nauttimaan, kun poistui aluksesta jo aallonmurtajan sisällä ajettuaan laivan ulos laiturista.

07ke 01 2015 MUSTASUKKAINEN VOLVO Keskiviikkona (7.1.2015) nauttiessani aamupalaa Immigrantissa mietin lähteäkö vai tehdä yksi toimistopäivä täällä ja nimenomaan tässä laituripaikassa, missä minun erikoisvahvistemini (salaattihöyrystin tikulla) kaappaa yhteyden ja näin voin käyttää nettiä veneeni sisällä. Päätin kuitenkin lähteä, kun nyt oli purjehduskeliä. Kävin siis maksamassa itseni ulos Santa Cruzin satamasta aamuvarhaisella, irrotin melkein kaikki köydet ja käynnistin varmatoimisen moottorin. Volvo äännähteli ja uupui. Tein pienet tarkistukset ja yritin uudelleen. … pikkuhiljaa moottori tukahtui k0okonaan eikä suostunut enää äännähtämäänkään. Akkuvoimaa tuntui olevan käynnistysyrityksistä huolimatta. Onko polttoaineessa vettä? Jokin on tukkeutunut? Soitin Roosin Rapalle ja pohdimme näitä. Otin yhteyttä paikalliseen Volvo-huoltoon satamatoimistossa ja tein itsestäni täydellisen narrin, kun en siinä melussa saanut selvää engelskasta. Huoltomies tulee mahdollisesti mañana sain selvää. Ja sitäkin mahdollisesti sanaa seurasi maanantai, ei siis mañana sana. Sain siis lisäpäivän järjestellä ja kunnostaa venettä vuodenvaihteen jäljiltä. Saharasta oli lentänyt itätuulen myötä vaaleanpunaista hiekkaa kaikkialle. Koko Immigrantin styyrpuurin puoli oli värjäytynyt punaiseksi. Onneksi se lähti pesemällä pois. Olisi saattanut lähteä iltapäivän rankkasateessakin, jonka jouduin viettämään yhden oluen voimin paettuani kuuroa tarvikeretkelläni lähikeskustaan. Luin jalkapallouutisia ja ymmärsin, ettei Barcan jalkatekniikkaihme, suosikkini Leo Messi, nauti jakamatonta suosiota (paitsi valmentajan ja minun silmissäni).

08to 01 2015 KAIKKI VOI MUUTTUA YHDESSÄ YÖSSÄ Pitkään valvotun toimistoillan jälkeen heräsin ajatukseen, että jos kuitenkin huoltomies tulee aikaisin. Tein syötyäni tehokkaan aamupäiväsiivouksen ja löysin (hakiessani öljysuodattimen irrotukseen väännintä) melkein käyttämättömät (Raumalla liian pienet sukin käytettävät purjehdusjalkineet). Puolen päivän maissa marinero tuli ja kertoi mekaanikon tulevan suun. Kahdet suomalaisturistit tulivat pian aikana, mutta kuitenkin suun oli vain tunti. Selvitin vain espanjaa puhuvalle huoltomiehelle vian laatua äännellen: äännn äänn änn än ä. Kerroin, ettei akkuvoimasta ollut puutetta. Sitten painoin näytteeksi START nappulaa. JA VOLVO KÄYNNISTYI. Ihmeparantuminen oli tapahtunut. Sitä siinä sitten ihmettelimme esp/raum kielillä. Kävimme moottorin läpi ja sain käynnistyspiuhan, jolla ohittaa starttimoottori, jos se risaa. Maksoin 20 euroa käynnistä, sain sentään tyhjäkäynnin paikalleen. Yritin sitä säätää aiemmin, siinä onnistumatta. Otti se ammattimieheltäkin viisi minuuttia ja samat elkeet hänkin teki. Eilen en toimettunut (onneksi) syömään `oikein` mitään, vaan valmisti itselleni yksinkertaisesti tomaatti simpukka keiton ja siitä taisikin tulla AVS-keitto (AinaVapaa Seilaus / I have Always Free time to Sail / Siempre tengo tiempolibre para navegar). Tämän päivän kruunasi yläkuvan Risotto negro con Mare. Eik nys sitt muut ko maate. Anteeksi, että on ollut pieni tauko toimittamisessa, yritän parantaa tapani.