torstai 21. joulukuuta 2017

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 1/3

22ke 11 2017 Gomeran maailmanperintökohde Garajonay
Olimme nauttineen todella hyvän illallisen tiistaina lepopäivän päätteeksi ravintola Pajarissa ja varanneet vuokra-auton kaupallisen sataman matkustajaterminaalista seuraavaksi päiväksi. Niin pääsimme täynnä virtaa lähtemään heti yhdeksän jälkeen aamulla keskiviikkona tutustumaan Gomeraan. Ajoimme hyväkuntoisella Seat Ibizalla ( PAE Rent a Car tel.922 870 364 ja päivävuokra 36 €) ylös kilometrin korkeudelle ja ihailimme maisemia ja näkymää.
Normaalia reittiä laskeuduimme rantaan Playa Santiagoon ja joimme paikallismiehiä kuunnellen kahvit kera jäätelöiden. Edellisen kerran isäntä ei ollut nyt paikalla, joten jäin edelleen auki nuo vuoden takaiset jäätelöt. Koetimme löytää kameraani muistikorttia turhaan. Suosittelivat käyntiä saaren suurimmassa kaupungissa San Sebastianissa, sieltä saattaisi löytyä moinen erikoisuus. Komeissa maisemissa ajoimme ylös-alas mutkaisia teitä kohti korkeuksia ja Garajonayn kansallispuistoa. Pilvisyys antoi taivaanrannassa periksi ja näimme vilahdukselta El Hieron. Tuulihaukkoja oli aiempia kertoja vähemmän.
Maailmanperintöä Bongareille. Suomen UNESCO-toimikunnan julkaisu no. 86: Garajonayn kansallispuisto. La Gomeran saarelle sijaitseva puisto on suurimmaksi osaksi laakeripuumetsien peittämä. Lukemattomat lähteet ja virrat takaavat rehevän tetriäärisen kasvuston, joka on ilmastollisista syistä miltei kokonaan hävinnyt etelä-Euroopasta.
Useasti Garajonaylla käyneenä voin todeta, että todellakin tuo ilmaston kosteus on aivan upeaa. Siellä käytyään on kuin uudelleensyntynyt, sillä niin hyvää tuo ilma on. Suurelta osalta sen muodostumiseen ja kosteuteen vaikuttaa alueen sijainti yli kilometrin korkeudessa. Saaren korkein huippu Garajonay kohoaa 1 484 metriin. Nahkealehtistä Laurisilva metsikköä kuvaa myös hyvin puun rungoilla kasvavat kumppanikasvit, jäkälät ja naavat. Kansallispuistossa on 450 kasvilajia, joista kahdeksan voit löytää vain täältä koko maailmassa. Tällä kasvitieteellisesti erikoisella alueella raivosi tulipalo vuonna 2012 ja 10% alueesta tuhoutui. Maailmanperintökeskus sijaitsee varsinaisen rallipolun takana varsin kapean mutkatien varrella La Hormigassa. Pääsimme suoraan katsomaan englanninkielisen esittelyfilmin. Taisi Masi ottaa välillä pienet torkut. Filmi on uudistettu ja muutenkin maailmanperintökeskukseen on uhrattu lisäpanostusta. UNESCOn maailmanperintökohteeksi Garajonay on nimetty vuonna 2009 ja 40 neliökilometrin kansallispuisto on perustettu vuonna 1986
Ajoimme Garajonayn kansallispuiston jälkeen saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Valle Gran Rayhin. Söimme pizzat suosikkiravintolassani El Alojerassa ja söin tietenkin Popeye pizzan. Autoilimme entistä kinttupolkua jopa Hippiyhdyskunnan portille ja nautimme hetken kävelyllä naisemista. Seuraava kohteemme oli Gomeran pohjoisrannalla oleva Vallehermoso ja sen nähtävyys Roque Cano.
Ilta alkoi hämärtyä kun ajoimme pohjoisen kautta kohti saaren pääkaupunkia, San Sebastian de La Gomeraa. Seisahduimme muutamalla kuvauslevikkeellä, joista avautui näkymä Teidelle. Kieppasimme vielä loistohotelli Paradorin kautta. Sieltä avautui komeat näkymät valoja sytyttävään kaupunkiin.
23to San Sebastian de Gomera – Santa Cruz de Tenerife
Loki: 09:20 San Sebastian de La Gomera Log 7601 , Mh 2362,3 / 09:30 Iso ylös aallonmurtajan jälkeen, rulla auki. / 11:20 Seilausta täysillä purjeilla avomyötäiseen.
Loki; 11:40 Delfiinejä. Pääsimme lähtemään hyvissä ajoin yhdeksän jälkeen maksettuamme satamamaksun kahdelta yöltä, a´17,13€. Sataman matkustaja-alus laiturissa oli mielenkiintoinen purjelaiva ja samankaltainen aurinkolaiva seilasi taivaanrannassa. Olimme eilen Playa Santagossa seuranneet sen seilausta. Heillä on aktiivista toimintaa. Samalla havaitsimme neljän pienikokoisen valaan tai suurikokoisen delfiinin ruoanhakua. Jossakin vaiheessa olin näkevinäni ylös nousevan vesisuihkun ja kirjasinkin ensin lokikirjaan tuon valashavaintona?
Loki: 12:04 Spinnu ylös ja spinnukryssiä itään./ 13:38 Spinnualas Tenerifan etelä kärjessä, Faro de Rascalla. Seilaus sai uuden mielenkiintoisn käänteen, kun ymmärsimme olevan mahdollisuus nostaa spinnu ylös. Olimme tietoisia seilauksen olevan lähinnä spinnukryssiä. Tarkistin huolella spinnun pussin, ettei kukaan ole varastoinut mitään sinne kuulumatonta. Pallokas nousi hyvin ja täyttyi komeasti. Punavalkoinen, tuhdisti paikattu ja viimeksi helmakaista uusittu, pallopurje kyyditsi meitä puolitoista tuntia, parhaimmillaan yli kahdeksan solmun nopeutta aina Teneriffan eteläkärjen Faro de Rascalle saakka. Kokemuksesta tiesin, että siinä tuuli kääntyy vastaiseksi ja seilaus muuttuu, hetken tyvenen jälkeen, kryssiksi.
Suunnaltaan ja nopeudeltaan vaihtelevassa tuulessa käytimme moottoria välillä kulkuapuna ja välillä lataukseen. Valmistin merilounaaksi tuhdit pihvit kera vihannesten, kesäkurpitsaa, munakoisoa, sipulia ja tietenkin valkosipulia. Lentokentän paikkeilla radio-ohjattava kuvauskopteri seurasi seilaustamme varsin läheltä viitisen minuuttia, liekö ollut NATOn tarkkailuvehje, niinpä tervehdimme sitä huolettoman kunnioittavasti. Otimme rullan sisään ja Masi meni huiliin. Kaasin 25 litraan polttoainetta kanisterista varsinaiseen tankkiin. Otimme ison alas puolikahdeksan maissa enne pimeää. Samalla katselimme Santa Cruzin kaupungin valoja ja varsinkin kaupungin ylpeydenaihetta Oopperataloa. Ilmoitin saapumisestamme ensin Viranhaltijoille ja satama-altaassa Marina Santa Cruziin, josta toivotettiin Immigrant tervetuleeksi laituriin kaksi. Taas pohdinta mistä päin laiturien numerointi alkaa, onneksi näimme marineron laiturilla. Täydellinen ajo sormiponttoonipaikkaan. Marinero kävi aktivoimassa suihkukorttini, joka löytyi naviskan laatikosta. Siistiytymisen jälkeen menimme ruokailemaan tutulle ravintolakadulle El Lagar ravintolaan.
Loki: 15:30 Tuhdit pihvit con verdura. / 16:45Radio-ohjattava helikopteri seurasi läheltä menoamme viitisen minuuttia / 18:00 Rulla sisään. 18:15 25 litran kanisterin kaato polttoainesäiliöön. / 19:30 Iso alas ennen pimeää. / 2040 Ilmoitus VHF 12 Satamaan ja VHF 9 altaassa Marinaan./ 20:45 Santa Cruz de Tenerife, Log 7665 / 64nM . Mh 2372,7 / 10,4h. Kokonaisaika 11,5h.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 2/3

24pe 11 2017 Teneriffan maailmanperintökohteet TEIDE ja LA LAGUNA
Aamulla menimme Satamatoimistoon ja hoidettuamme sisäänkirjautumisen tuttu tyttö aiemmilta käynneiltä soitti autovuokraamo Anaga Rent a Cariin (40,29€ ), jonne me marssimme. Saimme taas Seat Ibizan, joka oli kuin tuliterä. Lähdimme kohti ensimmäistä maailmanperintökohdetta Teideä. Tavoitteena oli kivuta hissin jälkeen Teiden huipulle. Ajaessamme näimme ensin runsaan kilometrin koreudesta itä-kaakossa olevan naapurisaaren Gran Canarian, jonne linnuntietä oli matkaa 50nM siis noin 90 km.
Söimme pikkukylän baarissa kelvottoman ateria. Sen laatu johtui ehkä siitä, kun tarjoilijapoika näki Barca reppuni. Seuraavaksi näimme lännen taivaanrannassa siintelevän La Gomeran noin 50 kilometrin päässä.
TEIDEN KANSALLISPUISTO TENERIFE Maailmanperintöä bongareille (s.63): Puisto sijaitsee Teneriffan saarella ja siellä on Teide-Picon kerrostulivuori, joka on Espanjan korkein vuori eli 3 718 metriä. Vuori nousee 7 500 metriä merenpohjasta ja se on maailman kolmanneksi korkein vulkaaninen rakennelma. Paikan visuaalinen anti on sitäkin näyttävämpi, sillä ilmasto muuttuu kaiken aikaa ja lisäksi ”pilvien meri” hämmentää katselijaa. Teide on näyte geologisista prosesseista, jotka näyttävät valtamerien saarten evoluutiota.
Teidelle tultuamme kävimme ensin Maailmanperintökeskuksessa, joka oli remontissa. Seuraavaksi ajoimme hissiasemalle ja saimme katkerasi kuulla, että on liikaa tuulta, eikä edes hisseillä pääse ylätasanteelle 2800 metriin, saati sitten emme pääse vaeltamaan huipulle. Joimme kahvit kuppilassa ja ihailimme Teiden maisemaa. National Park Teide on liitetty UNESCON maailmanperintöluetteloon vuonna 2007. Teiden Kansallispuisto on perustettu jo vuonna 1954 ja pinta-alaltaan se on 190 neliökilometriä.
Ajoimme mielenkiintoisissa maisemissa, mm. ohi observatorioiden, Teideltä pohjoiseen. Suunatana oli Teneriffan tinen maailmanperintökohdetta San Cristóbal de La Lagunaa, josta löysimme maksullisen parkkialueen. Maailmanperintöä bongareille: San Cristóbal de La Lagunassa on kaksi keskusta: alkuperäinen yläkaupunki, jossa ei ole asemakaavaa, sekä alakaupunki – ensimmäinen filosofisten periaatteiden mukaan suunniteltu ideaalinen kaupunkialue. Alakaupungin leveillä kaduilla ja avarilla aukioilla sijaitsee useita hienoja kirkkoja ja yksityisiä rakennuksia 1500-1700-luvulta.
Maailmanperintöä bongareille: San Cristóbal de La Lagunassa on kaksi keskusta: alkuperäinen yläkaupunki, jossa ei ole asemakaavaa, sekä alakaupunki – ensimmäinen filosofisten periaatteiden mukaan suunniteltu ideaalinen kaupunkialue. Alakaupungin leveillä kaduilla ja avarilla aukioilla sijaitsee useita hienoja kirkkoja ja yksityisiä rakennuksia 1500-1700-luvulta.
San Cristóbal de La Laguna on liitetty UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Käytimme melkoisesti aikaa, kun Masi kuvasi kiitosvideon esitettäväksi Satakunnan Suomi 100 Juhlaseminaarissa, missä minulle myönnetään Satakunnan aluesuunnittelumitali. Samalla seurasimme La Lagunan sonnustautumista Black Fridayn juhlatunnelmaan, soittajat olivat jo melkoisen juhlavassa kunnossa oluen voimin
Viedessämme autossa olevat varusteet ja lämpimät vaellusvaatteet veneelle paras maamerkkimme oli upeasti valaistu oopperatalo, joka mereltäkin nähtynä oli komea. Nyt ajoimme kuitenkin teitä ja katuja, sille käännyttyämme, puolitoista tuntia etsien oikeaa reittiä vierasvenesatamaan. Ajauduimme pakostakin matkustajasatamaan ja teollisuusalueelle, jotka olivat nykyisten EU-määräysten mukaisesti vahvasti suoja-aidattuina suljettuja. Emme olleet ainoita eksyneitä, jos se nyt jotakin lieventää. Jännittäviä tilanteita ja väkinäisiä oikaisuja liikennesääntöjä halveksuen yhteistuumin kartanlukijan kanssa. Ajauduimme käytännöllisesti katsoen naispoliisin syliin – onneksi hän ei sakottanut meitä. Saatuamme auton parkkiin vierasvenesataman aidan taakse löysimme jalanmentävän aukon aidassa ja veimme kamat Immigranttiin. Nyt päätimme varmuuden vuoksi viedä auto lähelle vuokraamoa, jottemme menetä aamulla aikaa tähän SatamaKortteliRalliin. Teimme samat erheet uudelleen – reitittäminen oli täys mahdottomuus. Parkkiruudun löysimme melko läheltä Ibizan palautuspaikkaa. Menimme PikkuPariisksi nimeämälleni ravintolakadulle, jolla nyt oli mukavaa vilskettä. ”Calvadokset” joimme kävelykadun baarissa, kaupunki on yllättäen sulkeutumassa.

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI LOPPUosat 3/3

25la 11 2017 Santa Cruz de Tenerife – Las Palmas de Gran Canaria. PALUU GRAN CANARIAN LAS PALMASIIN
Aamulla ennen seilaamaan lähtöä kävimme palauttamassa vuokra-auton ja saimme hyvät pisteet poskisuudelmista. Ostimme leivät matkaeväiksi ja nautimme, pitkään valmistetut, tuoremehut kaupungintalon edustan aukealla. Maksoimme satamamaksun kahdelta päivältä (a´ 18,05€) ja palautimme suihkukortin. Pääsimme lähtemään hyvissä ajoin kohta yhdeksän jälkeen. Loki 25.11.2017, 09:08 Santa Cruz de Tenerife Log 7665. Mh 2372,7 09:19 Iso ylös / 09:25 ulos sataman aukosta / 09:30 Rulla auki / Reipasta seilausta 7nk. / 11:10 Akkuhälyytys, automaattiohjaus syö huviakkuja / 12:00 Moottori lataamaan ja oluet. / 13:10 Tuuli kääntyi S > NE./ 15:30 Pasta con Marisco./ 18:30 Iso alas ennen sisäänajoa./ 18:50 Las Palmas a Muelle Deportivo Pantalan reseption, Log 7720 / 55 nM. Mh 2380,0 / 7,3h. Kokonaisaika 9,75h Seilaus sujui hyvin ja aamupäivä oli reipasta seilaamista avotuulessa nopeuden pysytellessä seitsemän solmun molemmin puolin. Tuulen kääntyminen etelästä koilliseen oli nopea, kylläkin odotettavissa oleva saarten tuuliputkista johtuva. Siihen ei kuitenkaan voinut etukäteen varautua. No kunhan heitimme purjeet toiselle halssille ja aloimme kryssin. Puoli neljältä valmistin Pasta con Mariscon. Laskimme isopurjeen kierrettyämme keskivauhtiin joimme rommitotit Resepsuuni laiturissa. Moottorituntien iso määrä johtuu akkujen latauksesta, seilasimme koko matkan 9 tuntia. Savannah haki KippariKalle liikkumattomaan vuoteeseen, Masin rentoutuessa veneellä. sataman aallonmurtajan ennen vierasvenesatamaan sisäänajoa. Tyytyväisinä viiden ja puolen solmun
26su 11 2017 Muelle Deportivo de Las Palmas – Masin kotiinlähtö
Immigrantin siirto reseption-laiturista paikkaan R26. Aamulla Masi teki veneen huoltoa, jonka jälkeen kippariKokki valmisti vuosia sitten kehittelemänsä Tuna annoksen kahdelle. Kolmas syöjä ei ennättänyt tilaisuuteen, kun isoäidin hoito söi aikaa. Masi nousi Sailors Barista taksiin ja lähti kotimatkalle mannerEspanjaan 179 mailin Kanariansaarten seilauskokemuksia ja kolmea maailmanperintökohdetta rikkaampana. Meillä seilaus sujui mukavasti, ovathan veneemme kovin samantyyppisiä ja ihmisinä olemme rauhallisia kokijoita. MASI KANARIAN SAARILLA, SEILAUS 19.-25.11.2017 Puerto de Mogán G.C. – Gomera - Santa Cruz de Tenerife - Las Palmas G.C. 179 nM 19su 11´17 Puerto de Mogán Bunkraus maananataina 20ma 11´17 2118 Puerto de Mogán - Yönyli seilaus 21ti 11´17 1145 San Sebastian de la Gomera 71nM/14,5h 22ke 11´17 Retkipäivä: Garajonay 23to 11´17 0920 San Sebastian de La Gomera-2045 Santa Cruz de Tenerife 64Nm/11,5h 24pe 11´17 Retkipäivä: Teide ja San Cristóbal de La Laguna 25la 11´17 0908 Santa Cruz de Tenerife- 1850 Las Palmas de Gran Canaria 55nM/10,75h

tiistai 5. joulukuuta 2017

OLIMPICA REGATTA 2017

5.12.2017 Real Club Naútico de Gran Canaria en Las Palmas.
Paljon on jäänyt keskeneräisiä tekstejä rästiin, mutta kirjoitan ne kunhan tämä tapahtumaputki ja flunssa hellittävät. Nyt siis tähän hetkeen ja Olimpica Regattaan 2017. Viikonvaihde meni valmistellessa kaksi kakkosnelosta kisakuntoon. Eilen, maanantaina, olin Kimmon kanssa treeneissä hakemassa nyörituntumaa ja tänään piti tosissaan löytää jiipit paikoilleen, mutta tuuli äityi niin pahaksi, ettei kukaan lähtenyt vesille. Söin kuitenkin bocadillon 2.4 mR veneessä, jotta sain tuonkin suorituksen hallintaan. Huominen on Espanjassakin kansallinen juhlapäivä, joten voi keskittyä SataVuotisTunnelmaan. Anivarhin aamulla torstaina tulee kontillinen kakkosnelosia ja mastoja Real Club Naúticon täyteen ahdetulle kentälle ja ne pitää purkaa ennen yhdentoista ensimmäistä starttia. Tuo ja flunssa häiritsevät keskittymistä luvassa olevaan kovatuuliseen kolmipäiväiseen Olimpica Regattaan. Kaikki luokat laskettuna viikonvaihteen regattaan osallistuu yli sata venettä.

torstai 23. marraskuuta 2017

HETKEKSI TAKSE JÄÄ GRAN CANARIA

NAVEGANDO POR LAS ISLAS CANARIAS NOWIEMBRE 2017 CON DON MASI
20ma 11 2017 Ystäväni Oran Masi oli seuraamassa Atlantic Rally for Cruisersin lähdön kanssani Las Palmasissa ja nyt olimme toteuttamassa suunnitelmaamme siirtää Immigrant NS pitkän kaavan mukaisesti takaisin täkäläiseen kotisatamaan, Las Palmasiin. Siis ensin bussilla veneelle Puerto de Mogániin. Illalliseksi nautimme suosikkiravintola Fragatassa maukkaat grillatut tonnikalapihvit runsaalla valkosipulilla. Maanantaina pesimme veneen, asensimme uuden spinnun fallin ja kävimme Hiperdinossa pungraamassa veneen viikon purjehdusta varten. Tällä ostosreissulla 77-vuotias lisägastitarjokas putosi pois vauhdista. Iltapäivä meni odotellessa illan lähtöä, kunnes kahdeksalta muistin luvanneeni lähettää CVni pyytäneelle viranomaiselle. Yhdeksältä Volvo pörähti käyntiin ja irtauduimme Puerto de Mogánin laiturista 2118. Tuulta ei olut alkuunkaan, joten jouduimme koneistamaan. Ennen yhtätoista nostimme isopurjeen moottorin tueksi ja 2320 avasimme rullapurjeen ja sammutimme Volvon. Nukuimme vuorotellen parin tunnin vahteja. Jo kahdelta jouduimme käynnistämään moottorin automaattiohjuksen syötyä akkukapasiteetin ja tuulen vähetessä taas olemattomaksi. Puoli viideltä havaitsin rahtilaivan, joka kulki keulamme editse. Näin jopa yövahdin kävelevän laivan komentosillalla, olimme siis melko lähellä, mutta aluksessa oli siis vahti hereillä. Aamutuuli heräsi auringon myötä seitsemältä ja pääsimme seilaamaan kunnolla, jopa kahdeksan solmun vauhtia avotuulessa. Puolta tuntia ennen aallonmurtajaa ilmoitin saapumisestamme VHF-kanavalla 12 Gomeran satamaan ja kanavalla 9 Marina Gomeralle. Jouduimme kuitenkin kiinnittymään huoltoaseman laituriin viideksi minuutiksi, kunnes marinero viittoili meidät C-laituriin. Pakitimme tyynessä säässä laituriin. Olimme käyttäneet 71 mailin matkaan Gran Canarian Puerto de Mogánista La Gomeran San Sebastianiin 14,5 tuntia, josta moottori oli ollut päällä 8,3 tuntia.

perjantai 3. marraskuuta 2017

HELMI JA NORA SEITSENKYMPPISILLÄ

28.10.1947 KLEE
Korrelan gylähä Järvelän dilall synnys Saarise Esterill ja Erkill lokakuu lopull vuan 1947 toiseks lapseks, potra poik, jokas sai nimeks Kalle. Pualendoist vuaden guluttu tul kolmas laps, poik sai nime Pekka. Tämä piänimmäine ristis Sirkan Tiiks ja velipoja Kleeks. Semsin mes sit olep perhepiiris kulken vähemmä tai enemmä. Pekast tul tiätenki Pee ja myähemmi PeeVeli.
Tua alkukirjostus tulk ko Tii lähet mnuull Juhlan gunjaks mnuust kuvan guudengymne yhdeksä vuaden dakka. Saariste perhepotret o PeeVeli syndymä jälkeselt vuadelt.
28.10.2017 KippariKalle POPEYE Popi 70v.
Kyll mnääk käskin gaikki sukulaissi ja ystvi tleema Kanariasaarell juhlimas seitten gympissi. Puerto de Mogánihin dliiva vaa tytär ja tytrendytär Helmi. Saarell ol onneks jo Savannah, jote lähipiiris juattin guahuvi ja mahduttin gaikk ihas sopusast Immigranttihi.
Syndymbäew osus lauandaill ja keli ol kerrasas juhlav. Lämppö riit ja Nora sai houkutelttu Savannahinki rannall. Mnää en ol siin viäl onnistun. Senegalilaise eivä tarvit lissä väri hipiäll ja muutenki hänk kaippa viileä tuult hyväilemä iho.
Mes sai Noran gans kaikes rauhas prohdat, muistell Nora lapsudeaikasis seilauksi ja huilaill sikkoho illa varall. Helmill ja Savannahill ova ain leiki sujunuk kiälmuurist riippumaat.
Tälk kertta aartteitte etsint ol miälekäst kahdengymne viide asteises vedes. Poseraukse Helmi ot pyytämät ko mnää heit kuvasi, flik o selvä malliainest.
Ja kyll niit aarttei sit kerryski. Aluks ol kiviäki, mut ne palasiva takasi merehe simpikoitten däyttäes ämpri.
Juhlaillalline nautitti Puerto de Mogánis mnuu suasikRestaurant Frafgatas, pitkän gaava mukka. CavaSangrial alotetti, syätti hyväp pihvi, Helmill osus vähä olematon hampurilaine. Jälkpalaks jäätelö ja buddingi. Mnää oti sinetiks ruam bääll tutu Rommitoti, jonk mnuu ystvän Sharik ossa jo valmista reseptik kyselemät. Nyk kon de lasket noit glasei, ni koettakka ymmärttä, et suurin osa o vesiklasei.
Koht aamust seuravanam bäevän me täydensi aallomurtajas seinäs oleva maalaukse uudell, kuudenell vuasluvull, 2009 ja 10 ova mnuu VuarotteluVapaaSeilaukselt. Samalls siin tliivas sinn nua nimekki KippariKalle*Popeye*Popi, viimne o Savannahi antam lyhenne tost pinatisyäjäst.
30ma 10 2017. Helmin ensiSeilaus.
Me lähdi maanada aamullk kattoma delfinei. Ajatus ol seilat laiskan durvallisest etuseilill tunt ulos ja toinen dakasi. Rullapurje suaja vaa muutt meijäs suunitelman, gos se eis suastun tleema millä, ei voimallakka, alas. Myähemmis seilaukse jälkkes suastutlis suaja alas ja ymmärsi, ett suala ja Afrika hiakkapöly oliva muuttan gevlari raut´tangoks. Näi mes seilasi isopurjell hyvä vauhti. Tuult rannan duntumast ulospäi riit toks tunniks, sit se men vähäseks.
Delfinei me ei nähty, kylläki liitäjälinnui. Kymne merimaili Atlannill tul Helmi värväyskirihi. Täytyki laski mink verra Norall noit mailei o. Olttiha mek kaikek kesä perhepurjehduksill. Viiko aikan me kävik kolme ottese Las Palmasi ostosparatiseis matkailijoin ja viimsell kerrall Nora sai kasvohoido Savannahi uudes Estetica Center Aires. Kaikk me totesin go ajettin geskviikkon lentoasemall, et vähäs se jäi tämä loma lyhkäseks. Kaike aikka ol ohjelma ja viikost vei välilaskuyä Barcelonas melkken go yhdem bäevä. No Helmi näks siäll ihailemans Sagrada Familia.
Popi 70v. kiittä Helmi, Nora ja Savannahi luanikkaist juhlpäivist ja totea lopuks, ett ihan givalt tuntup pistä toho nimem berähän dua 70v. Olen gaiketskis sen verra hyväs höyskäs ja elämä viäl edes vaikkei tukka olekkan dakan (eis se ol muatti enä). Saludos ja Kiitos viäl kaikill muistamisest. Popi 70v.

perjantai 13. lokakuuta 2017

MINI TRANSAT PIT STOP EN LAS PALMAS

13pe 10 2017 Las Palmas Gran Canaria Muelle Vela
Eilen GuaGua numero 17 ajaessa Vela-sataman ohi havaitsin, että suuri joukko Mini Transat veneitä oli saapunut Las Palmasiin. Lippulinna oli melkoinen ja tänään mennessäni paikalle veneitä oli yhä enemmän. MiniTransat kisaan osallistuu 6,5 metrisiä veneitä kaikkiaan 109. Startti oli sunnuntaina 1. lokakuuta Biscayan pohjukasta La Rochellesta. Ensimmäinen yksinpurjehtija pienpursineen on saapunut SeisakkiSatamaan, Las Palmasiin jo 10.10.2017. Täältä seilaus jatkuu Le Martiniquen Le Marin poukamaan.
Suurin osa purjehtijoista on ranskalasia ja mukana on myös seitsemän naispurjehtijaa. Entistä paremmin ymmärrän ranskalaisten viehtymyksen valtameripurjehdukseen kun seurasin satamamanööverien surkeita suorituksia. Tosin en voi moittia vain seiloreita, sillä näissä veneissä ei ole moottoreita ja marinerot eivät hallinneet tilanteita alkuunkaan saattaessaan pursia laituriin. Luonnollisesti yksinpurjehtijat olivat väsyneitä ja sitä suurempi vastuu on satamaorganisaatiolla. Huono homma, että videomateriaali vie niin paljon tilaa, etten voi pistää liitteeksi. Kunnollista kisatunnelmaa PitStop satamassa oli ja kaikki tuntuivat hyväkuntoisilta, mutta nythän vasta alkaakin varsinainen ValtaMeriSelaus yli Atlantin.